Toimihenkilöesittely Raimo Siirilä

Minä olen Raimo Siirilä ja olen toiminut seuran johtokunnassa vuodesta 2009 alkaen. Perheeseeni kuuluvat vaimo Maijan lisäksi lapset Jasmine 10 v., Mika 14 v., Jani 17 v. ja vanhin lapsista, jo aikuinen Sarianne, on töissä Prahassa.

Me ostimme tontin Lamminjärven rannalta vuonna 2000 ja seuraavana vuonna muutimme sinne rakennettuun taloon. Olemme hyvin viihtyneet Veikkolassa, jolla on selkeästi oma identiteettinsä ja Veikkolassa on aistittavissa vielä talkoohenki, joka aikoinaan oli joka kylän ominaisuus.

Kun seurassa alettiin keskustella oman kotikentän saamisesta Veikkolaan, minä olin heti valmis talkoisiin. Onneksi ei tiedetty, miten monta mutkaa sen toteuttamisessa oli. Olisi jäänyt toteuttamatta. Nyt olen erittäin iloinen siitä, että kenttä saatiin aikaan. Vieläkin tulee erityisen hyvä fiilis ja ylpeyden tunne, kun kävelee kentän laidalla. Se rakennettiin todella tarpeeseen!

En ole aiemmin ollut erityisen kiinnostunut jalkapallosta, enkä vieläkään ole montaa futisliigan peliä käynyt katsomassa. Nykyään katselen otteluita telkkarista aika paljonkin. Eniten minua kuitenkin kiinnostaa omien lasten pelaaminen ja heidän peleissä käynkin kannustamassa aina kun vain mahdollista.

Meillä kaikki lapset ovat saaneet jalkapallokipinän. Vanhin tyttäreni ei enää pelaa, mutta kolmessa kotona olevassa lapsessa riittää vielä kuskaamista peleihin. Minusta futisharrastus joukkuelajina kasvattaa sosiaalisia taitoja ja liikunnan merkityksestä nuoren kehitykselle ei voi koskaan korostaa liikaa.

Nuoren seuran kehittäminen on myös mielenkiintoista puuhaa. Tavoitteena on Sinettiseura-status, eli että toiminta on laadukasta ja ohjeistukset kaikilla osa-alueilla ovat kunnossa. Pyrkimys on, että seuran toiminta jatkuu laadukkaana vaikka toimijat seurassa aika ajoin vaihtuvat.

Jalkapallovalmennuksesta kun en tiedä mitään, niin olen johtokunnassa keskittynyt Markkinointi- ja Varainhankintavaliokunnan (MV-valiokunta) vetämiseen. MV-valiokunnan tarkoituksena on kehittää seuran markkinointia eri sidosryhmien suuntaan ja edistää seuran varainhankintaa mitä moninaisin keinoin. Eräs merkittävä varainhankinnan muoto on K-Plussa-yhteistyö Nummelan Citymarketin kanssa. Seura saa jokaisesta K-plussa ostoksesta pienen siivun, joten kannattaa rekisteröidä oma plussa-kortti seuran koodilla tähän toimintaan mukaan. Se ei ole omista plussa eduista pois.

Lopuksi haluan sanoa, että mukaan tarvittaisiin uusia toimijoita tähän junioritoimintaan. Pienikin panos riittää ja kaikki ovat tervetulleita mukaan!

Seuraavaksi siirrän esittäytymisviestikapulan seuran toiminnassa vahvasti mukana olevalle Seppo Olsbolle.

FC WILD:IN MIEHET KOLMOSEEN 2018 --> TULE MUKAAN!

FC WILD:in tavoitteena on edustusjoukkueen pelaaminen kolmosdivisioonassa kaudella 2018. Edustusjoukkueen pelaajat ovat esikuvina sadoille seuran omille junioreille. Edustusjoukkueella on oma budjetti. Kohtuullisella kuukausimaksulla pelaajat saavat harjoitella ja pelata n. kolme kertaa viikossa pääkaupunkiseudun hienoimmalla tekonurmella. Osallistumalla juniorijoukkueiden valmennukseen tai ohjaukseen, edustusjoukkueen pelaaja voi pelata jopa ilman omia kustannuksia.

Joukkueen toiminta alkaa marraskuussa. Talvella joukkue pelaa Futsalin 5. divisioonassa ja kesällä Uudenmaan piirin 6. divisioonassa.

KIINNOSTUNEET OTTAKAA YHTEYTTÄ:

Tapio Keränen

FC WILD ry

toiminnanjohtaja@fcwild.fi

puh: 040-5045904

Toimihenkilöesittely Sari Kangasniemi

 

Siitä on jo tovi, kun Vahteran Heikki siirsi esittäytymisvuoron minulle. Nyt lienee vihdoin aika suorittaa pallon haltuunotto ja samalla kirjoittaa elämäni ensimmäinen blogikirjoitus!

Olen Sari Kangasniemi, 45-vuotias seura-aktiivi. Perheeseeni kuuluvat palloilevat pojat Juho 12-v. ja Arttu 10-v. sekä mieheni Petteri.

Veikkolaan muutimme vuonna 2001 hieman ennen esikoiseni syntymää. Tällöin linjani oli jalkapallon suhteen oli tiukka EVVK.  Siinä vaiheessa ei ollut vielä hajuakaan mitä tuleman pitää... Pari vuotta Veikkolassa asuttuamme päätimme piipahtaa muilla mailla vierahilla. Takaisin palasimme vuonna 2006 meille jo rakkaaksi tulleeseen Veikkolaan.

Annoin pikkusormen
Jalkapallon kiehtovaan maailmaan tutustumisen aloitin vuosina 2007-2008 esikoisen ottaessa tuntumaa palloon Navalan nurmella. Olisin nauranut makeasti, jos tuolloin joku olisi kertonut minun viisi vuotta myöhemmin katsovan mielenkiinnolla futista TV:stä kommentoiden "asiantuntevasti" Casillaksen torjuntoja. Tai että lukisin Hesarin urheilusivujen jalkapallouutisia puhumattakaan piipahtamista naisten joukkueen riveissä. Kaikkea ne lapset voivat saada aikaan! 

Niin siinä vaan kävi, että ihastuin lajiin vähitellen. Siinä yhdistyvät oivalla tavalla raikas ulkoilma, liikunnan ilo, yhdessä tekemisen meininki. Kaupan päälle sosiaaliset suhteet kentän laidalla muodostuvat kuin itsestään. Myöhemmin tuntui luonnolliselta viedä myös nuorempi poikani jalkapallon pariin. Syksyllä 2010 löysin itseni P03:n joukkueenjohtajana ja vuotta myöhemmin sain kunnian liittyä johtokunnan jäseneksi ja aloittaa tehtävät seuran sihteerinä.

Verkostoituminen
Seuratoiminnan piirissä kuluneet vuodet ovat olleet sangen antoisia. Molempien poikien joukkueiden kanssa on koettu mukavia hetkiä turnauksissa, leirillä ja muissa tapahtumissa. Osallistuminen toimintaan on antanut mahdollisuuden tutustua lasteni kavereihin ja heidän vanhempiinsa. Loistava tapa verkostoitua - koko joukko kyläläisiä on tullutkin tutuksi matkan varrella. Kentän laidalla on saanut vertaistukea niin lasten kasvatuksessa kuin talon rakentamisessa. Uskon tämän kaiken kantavan pitkään.

Vapaaehtoistyö
Vapaaehtoistyö on trendikästä, mutta myös vaativaa. Työelämä syö nykyään paljon aikaa ja energiaa. Vapaaehtoistyölle ei tunnu riittävän aikaa, vaikka niin haluaisikin. Usein kuulee sanottavan, kun "on niin paljon kaikkea". Se on totta - elämä on täynnä vaatimuksia, valintoja ja houkutuksia. Asioiden priorisointi on yhä haastavampaa.

Tästä huolimatta uskalla kuitenkin haastaa sinut hyvä lukija miettimään voisitko ja haluaistko olla osana tätä mahtavaa vapaaehtoistoimijoiden joukkoa? Pienikin panostus tuo paljon hyvää eikä kaikki vapaaehtoistyö vaadi valtavaa sitoutumista. Voit kantaa kortesi kekoon vaikkapa osallistumalla talkoisiin, buffettiin, tapahtumien järjestelyihin jne. Voit tuoda mahdollista erikoisosaamistasi keikkaluonteisesti käyttöön - esimerkiksi valokuvaajalle on aika ajoin tarvetta. Voisiko se olla sinä? Voin taata vapaaehtoistyön antavan paljon henkistä hyvää. Jos pystyt estämään panoksellasi yhdenkin lapsen tai nuoren syrjäytymisen niin olet tehnyt suuren palveluksen. Mieti tätä ja ota hihasta kiinni, jos kiinnostuit!

Olen suuresti kiitollinen kaikille seuran vapaaehtoistoiminnassa mukana oleville valmentajille, joukkueenjohtajille, rahastonhoitajille, huoltajille jne. Teette upeaa ja arvokasta työtä ja on ilo tehdä sitä työtä kanssanne. Hyvä esimerkki tämän joukon kyvyistä ja innosta tehdä yhteistä juttua olivat toukokuussa järjestetyt kentän avajaiset. Jokainen joukkue kantoi kortensa kekoon, jotta pääsimme juhlistamaan hienoa kotikenttäämme virallisten avajaisten muodossa. KIITOS!

Seuraavana vuorossa
Esittäytymisvuoron siirrän johtokunnan pitkäaikaiselle jäsenelle ja työmyyrälle Siirilän Raimolle.

VFK:n avajaisia rummutetaan nollabudjetilla

Jos vaati oman jalkapallokentän saaminen Veikkolaan luovuutta ja ahkeruutta, samat ominaisuudet ovat olleet arvossaan myös Veikkolan Futiskentän avajaisten markkinoinnissa ja viestinnässä: budjetti pyöreä nolla ja tavoitteena esimerkiksi saada jokainen veikkolalainen huomaamaan, että lauantaina 18. toukokuuta juhlitaan oman kylän uutta futiskenttää.

Nyt, viisi päivää ennen avajaisia lähes jokaiseen veikkolalaiskotiin muutamaa tietä lukuun ottamatta on jaettu avajaismainos ja kylänraitilla liikkuessa on vaikea olla törmäämättä sinivalkoisiin avajaisilmoituksiin. Miten temppu oikein tehtiin?

Vinkki 1: Kirkasta se, mitä haluatte saada aikaan

 

VFK:n avajaisten markkinointi- ja viestintänakki napsahti P05- ja P07-joukkueille. Yksi markkinoinnin ja viestinnän tärkeimmistä tavoitteista oli saada avajaisiin mahdollisimman paljon veikkolalaisia juhlimaan kenttää ja käyttämään rahaa seuran tukemiseksi. Tärkeimmiksi keinoksi tavoittaa kaikki kyläläiset valikoituivat perinteiset paperiset postilaatikoihin jaettavat mainokset ja näkyville paikoille kiinnitettävät ilmoitukset. Toinen JoJoista kunnostautui graafikkona ja suunnitteli postilaatikkomainokset ja ilmoitukset, jotka saivat lopulliset muotonsa kommenttikierroksen jälkeen.

Vinkki 2: Valjasta joukkueet tehokkaaksi ”tuotanto- ja jakelukoneistoksi” 

Koska markkinointitiimimme budjetti oli nolla ja tavoitteet piti hoitaa kunnialla, oli löydettävä keino masinoida joukkueet tulostus- ja jakelutalkoisiin ja jakaa tulostuskustannuksia ja jakeluvaivaa mahdollisimman tasapuolisesti. Kokosimme kaikki Veikkolan ilmoituspaikat ja tiet taulukkoon ja pyysimme vanhempia varaamaan sopivat jakopaikat, tulostamaan ilmoitukset ja jakamaan ne varaamilleen paikoille. Taulukko ilmoituslinkkeineen jaettiin Google Driven kautta ja se löytyy täältä>> Jokunen tie ja paikka on edelleen vapaana ja ne ovat vapaata riistaa kaikille wildilaisille.

Vinkki 3: Panosta ohjeistukseen ja muistuta 

Aloimme viestiä P05- ja P07-joukkueiden vanhemmille ilmoitustalkoista reilut kaksi viikkoa ennen avajaisia sekä Nimenhuudon kautta että jakamalla tiedotteita harjoituksissa. Panostimme selkokielisiin ohjeisiin ja pyrimme tekemään homman vanhemmille (ja itsellemme) niin helpoksi kuin mahdollista. Ensimmäisen kahden päivän jälkeen jo puolet paikoista oli varattu. Muistuttamalla pääsimme siihen tilanteeseen, että viikko ennen avajaisia valtaosa jakopaikoista oli varattuna. 

Ilmoitukset olivat tietysti vain yksi markkinoinnin ja viestinnän keinoista. Ja miten lopulta onnistuimme tukemaan tapahtuman onnistumista, se nähdään lauantaina. 

Ja pankaahan kaikki omat puskaradionne viimeistään nyt täysille, jakakaa Facebookissa tapahtumaa seinällänne, visertäkää Twitterissä (#vfk #vfk-avajaiset) ja kutsukaa naapurit, ystävät ja sukulaiset juhlimaan kylän upeaa futiskenttää!

Auli Packalén
P05-joukkueen kotijoukot

P01 Wapputurnaus 27-28.4.2013

P01 joukkue sai kunnian olla järjestämässä ensimmäisenä kotikentällä tapahtuvan turnauksen!

Turnaukseemme osallistui kahdeksan joukkuetta haastesarjaan ja kahdeksan kilpasarjaan. Ilmoittautuminen täyttyi kahdessa päivässä, huikeata!

Kovia joukkueita oli vastassa molemmissa sarjoissa ja oman joukkueen sijoitukset olivat haastesarjan seitsemäs ja kilpasarjan kuudes.

Haastesarjan kärki oli seuraava:

1. POHU Sininen
2. RAKE
3. HJK Munkkiniemi Valkoinen

Kilpasarjan kärki näytti tältä:

1. VJS
2. EPS
3. PK-35

Itse turnaus sai pelkkää positiivista palautetta osanottajilta ja niin paljon kiitosta että lupasimme järjestää Wapputurnauksen myös ensi vuonna!

Kiitos kaikille teille vanhemmille jotka puursitte kelloon katsomatta ja erityisesti Päiville, Jaanalle ja Mikolle!

Unohtamatta oman joukkueemme pelaajia, olette huippuporukkaa jonka kanssa on ilo jatkaa eteenpäin kohti uusia turnauksia!

Tuula Tienhaara
JoJo P01

Toimihenkilöesittely Heikki Vahtera

Olen Heikki Vahtera, 48-vuotias pelaajapojan isä ja viime marraskuussa seuran johtokuntaan valittu 2. varapuheenjohtaja. Elina-vaimon ja P00-joukkueessa pelaavan Henrin lisäksi perheessämme on kaksi täysi-ikäistä tytärtä, Laura ja Leea.

Veikkolalaiseksi vuonna 2004

Muutimme Veikkolaan vuonna 2004 ja jo seuraavasta kesästä eteenpäin jalkapallo on ollut olennainen osa perhettämme pojan kasvavan harrastusinnon myötä. Ennen tuoretta johtokuntajäsenyyttäni en ole aiemmin ollut aktiivisesti mukana seuran toiminnassa. Sekä harjoitus- ja pelikuljetukset että kentän laidalla kannustaminen olivat jalkapallon ominta aluettani pitkän aikaa. Lähdin seuran toimintaan mukaan kun tunsin, että oli tullut aika kantaa omat korret yhteiseen kekoomme. Yritän olla nykyisin mahdollisimman aktiivisesti mukana mm. seuramme markkinointi- ja varainhankintavaliokunnan toiminnassa.

Urheilua pienestä pitäen

Olen lapsesta asti harrastanut urheilua sen monessa eri muodossa. Yleisurheilu täytti nuorena poikana kaiken vapaa-aikani ja ns. mopoikään tultuani vaihtui päälajikseni kotipaikkakunnan Loimaan perinnelaji pesäpallo. Vaikka pesäpalloilun ja jalkapallon urheilulliset yhtymäkohdat eivät suuren suuria olekaan, niin yksi merkittävä yhteinen nimittäjä niillä molemmilla on. Molemmat ovat joukkuelajeja, joissa joukkueen menestymistä auttaa suuresti yhteispeli. Seuramme on nuoresta iästään huolimatta päässyt jo pitkälle ja uskon, että seuran ja sen joukkueiden kehitys myös jatkuu valoisana kun yhteispelin voima pidetään päivittäin mielessä.

Seuraavana vuorossa

Heitän esittäytymisvuoron seuramme energiselle sihteerille, Sari Kangasniemelle.

D3- ja D4-valmentajakoulutuksen antia: Hyvä puolustaja tekee vastustajan olon epämukavaksi

Osallistuin viikonloppuna Palloliiton Uudenmaan Piirin järjestämään D3- ja D4-valmentajakoulutukseen. Kisakallioon oli taas niin mukava mennä! Tiedossa oli rento viikonloppu mielenkiintoisten keskustelujen ja treenien merkeissä - täysylläpitoa unohtamatta. On todella hienoa, että seura satsaa meidän valkkujen koulutukseen tällä tavalla. 



Perjantaina pohdittiin pelikäsitystä ja hyökkäyspeliä

Aloitimme kurssin perjantaina pohtimalla, mitä pelikäsitys on ja miten sitä voi valmentaa lapsille. Kurssilla oli 10 valmentajaa eri seuroista Uudenmaan alueelta. Nuorimmat tämän porukan valmennettavat ovat vasta 5-vuotiaita, vanhimmat murrosikäisiä ja loput kaikkea siltä väliltä.

Kurssin vetäjän, Risto Luomasen, opetustyyli on kysyvä ja keskustelua herättävä. Se on hyvä, sillä parasta antia näillä kursseilla on nimenomaan vertaistuki: saada selville, miten muut ovat ratkaisseet vastaavia tilanteita junnujen kanssa. Myös Riston yli 20 vuoden kokemus valmentajana on huikea ja näkyy otteissa.

Pelikäsityksen osalta päällimmäisenä jäi mieleeni se, että kiinnitän valmentajana liikaa huomiota pallolliseen pelaajaan, kun itse asiassa huomioni pitäisi olla enemmän pallottomien pelaajien liikkumisessa: miten he voivat luoda tilaa tai täyttää sitä, kun pallo on omalla joukkueella.

Maittavan ja runsaan päivällisen jälkeen kävimme läpi hyökkäyspelin perusasioita, kuten pelaajien välisiä etäisyyksiä, pelin syvyyttä ja leveyttä sekä tilanteenvaihtoja. Vaikka kysymyksessä on jalkapallo niin itse asiassa se, miten pelaaja katseellaan havainnoi ympäristöä, ratkaisee paljon. Riston sanoja mukaillen: "Hyvällä pelaajalla pyörii pää koko ajan."

Toinen tärkeä saamani oppi liittyy etäisyyksiin: jatkossa aion ohjeistaa P03-poikia paljon tarkemmin tiiviisiin etäisyyksiin pallottomassa pelissä ja leveyteen pallottomassa. Ja tämä pitäisi saada pojilta tulemaan selkäytimestä samalla napsaisulla, kun pallonriisto joukkueelta toiselle tapahtuu.

Perjantai-ilta päättyi yhteisiin treeneihin Kisakallion tekonurmella. Luokassa opitut asiat vietiin siis käytäntöön saman tien!

Lauantaina teemana puolustaminen

Hyvin nukutun yön jälkeen käytiin käsiksi omaan suosikkiaiheeseeni: puolustuspelaamiseen. Vaikka olen nuorempana pelannut futista ja nyt muutaman vuoden ajan naisten joukkueessa nimenomaan pakkina niin paljon tuli silti oivalluksia.

Puolustuspelaaminen ei ole pelkästään pallon riistoa vastustajalta vaan myös prässäämistä ja vastustajan ohjaamista haluamaani suuntaan kentällä. Se on vastustajan vauhdin hidastamista ja pelikaverin tukemista, kun hän on puolustustilanteessa.

Opin, että jatkossa on kiinnitettävä selvästi enemmän huomiota puolustavan pelaajan peliasentoon suhteessa vastustajaan, palloon ja kenttään. Puolustajan pitää lähteä liikkeelle jo silloin, kun syöttö lähtee ja pakkiparin on puhuttava toisilleen, jotta toinen tietää, koska tuki on niin lähellä, että voi iskeä kiinni.

Puolustajalla pitää olla myös aavistus röyhkeyttä; pitää uskaltaa olla ärsyttävä. Vastustajalle pitää luoda epämukava olo esimerkiksi olemalla ihan liki, taputtamalla välillä olkapäätä, muuten fyysisesti viestittämällä, että täällä sitä ollaan... Mutta katse silti pallossa koko ajan!

Sunnuntaina dyykattiin

Sunnuntai pyhitettiin kokonaisuudessaan maalivahtiharjoittelulle ja samalla kouluttaja vaihtui. Pääsimme Tero Välimäen oppiin.

Aloitimme aamun tekemällä listaa maalivahdin ominaisuuksista. Viesti meni perille: hyvä maalivahti on erittäin monipuolinen pelaaja, jolta vaaditaan muun muassa hyvää potkutekniikkaa, nopeutta ja johtajuutta. Ja listassa olevia asioita meidän valmentajien pitäisi pystyä myös opettamaan! Terolta saimme hyviä vinkkejä jokaisen ominaisuuden ohjaamiseen.

Usein sanotaan, ettei veskareita ehdi ohjaamaan normaalien treenien puitteissa. Tero ehdotti, että ottaisimme maalivahtiharjoitteet mukaan alkulämpöön ennen kenttävuoron alkua. Jos treenit ovat kolme kertaa viikossa niin jo kolmella vartin treenillä saisi veskareille vajaan tunnin viikossa omaa treeniä, mikä on parempi kuin ei treeniä ollenkaan.

Tero listasi tyypillisiä virheitä, joita me valkut usein veskareiden kanssa teemme:

• Toistoja on liikaa yhteen putkeen. Dyykkaaminen on raskasta, ja liian pitkällä sarjalla tekniikka kärsii eikä harjoittelu ole enää tehokasta.
• Veskarin pitäisi olla koko joukkueen parhaita vetäjiä mutta miten voi kehittyä, jos on aina vetoharjoitteiden ajan maalissa?
• Emme kannusta veskaria pelaamaan rohkeasti mukana alimpana pelaajana vaan veskari jää helposti potkimaan kentän pintaa tolppien väliin.

Maalivahdin käyttämä tekniikka käytiin yksityiskohtaisesti läpi kentällä, ja jokainen valkku myös heittäytyi kentän pintaan kymmeniä kertoja päivän aikana. Kotona sitten tunsikin sen, että viikonlopun aikana tuli treenattua futista yli seitsemän tuntia yhteensä... Mutta hieno viikonloppu kaiken kaikkiaan - suosittelen kaikille kollegoille lämpimästi!



Teoriaa ja keskustelua

 



Valmentajakoulutettavat valmistautumassa treeniin

 

 




Hienoja dyykkauksia

 







****

Kirjoittaja on P03-joukkueen valmentaja ja naisten joukkueen pelaaja Pia Dahlqvist




Ensivaikutelmia seuratyytyväisyydestä

Aloin koota seuran tyytyväisyyskyselyn vastauksia tarkempaa pohdintaa ja esittelyä varten. Vastauksia saatiin 148. Niiden pohjalta on hyvä ponnistaa. Kiitos kaikille vastanneille.

Otan tähän muutaman päällimmäisen, hyvin irtonaisen oman ajatukseni ennen tarkempaa pohdintaa ja numeroiden yhtenvetoa. Paremmin rakennettu esitys tuloksista saadaan yhdistyksen kevätkokoukseen vajaan kahden viikon kuluttua (torstaina 18.4. klo 19 Veikkolan koulun auditoriossa).

Viestintää kommentoitiin

Ensimmäinen avoin kommentti osui itselleni ja vielä tärkeäksi mainostamaani viestintäteemaan. Lupasin viime joulukuussa kirjoitella vähintään kuukausittain kun ajatuksia ja kerrottavaa syntyy. En ole kirjoittanut vaikka lupasin ja olen siitä pahoillani. Lupaukset on pidettävä, hyvä että huomautetaan ja tällä tekstillä yritän tapani aluksi parantaa.

Numeroiden valossa viestintään ollaan varsin tyytyväisiä. Siksi avoimet kommentit, joita viestinnästä tuli muutama muukin, ovat tosi arvokkaita.

Työtä viestinnän eteen on tehty, viestintäsuunnitelma syntynyt ja kohta netissä. Facebookissa ollaan ja nyt siis blogiyhteisölläkin liikkeellä. Jokainen kommentti on tervetullut ja mielipiteet arvossaan, että saadaan viestit oikein kulkemaan.

Valmennuspäällikkö on tervetullut

Useassa kommentissa kiiteltiin valmennuspäällikön palkkaamista ja valmennukseen panostamista sekä yleisesti että Ekin panosta erityisesti. Eki on ollut hommissa vasta hetken, ja silti saanut nopeasti näkyvää aikaan.

Valmennuslinjan jalkauttaminen on kirjaimellisesti jalkatyötä. Se ottaa aikansa ja vaatii myös joukkueiden valmentajien täysipainoista osallistumista. Linjausten suunnittelu ja edelleen kehittäminen on sekin yhteistyötä, kokemusten jakamista ja keskustelua. Valmennuspäällikön mietteitä asiasta kuultaneen näilläkin palstoilla. Käydään keskustelua, tuetaan Ekiä matkalla ja kehitetään valmennuslinjasta meidän seuran näköinen.

Futiskenttä paransi kesäolosuhteet

Yksi vastaaja oli tyytymätön seuran kesäharjoitusolosuhteisiin täysimittaisen nurmikentän puutteen takia. Neljä ei osannut sanoa, 16 oli jokseenkin tyytyväisiä loput 127 täysin tyytyväisiä. Veikkolan Futiskentän tulo on huomattu. Olen varma, että ensimmäisen täyden harjoittelukauden jälkeen täysin tyytyväisiä on taas enemmän.

Tyytyväisyys talviharjoitusolosuhteisiin vaihteli selvästi enemmän. Matkustaminen ja kustannukset vaikuttavat selvästi. Talviolosuhteiden parantaminen on seuran strategisten tavoitteiden listalla. Luonnonnurmikenttä ei niissä tavoitteissa ole. Olen kumminkin varma, että olosuhteista ei seuran, joukkueiden tai yksittäisten pelaajien kehittyminen vähään aikaan jää kiinni.



Kirjoittaja Heikki Lahdensuo on FC WILD:in puheenjohtaja

Toimihenkilöesittely: Heikki Lahdensuo

Nimeni on Heikki Lahdensuo, olen toiminut seuran puheenjohtajana marraskuusta 2012 alkaen. Olen 47-vuotias Virvan, Akselin ja Ilarin isä, Päivin aviomies ja parivuotiaan Sohvi-kääpiösnautserin laumanjohtaja – ainakin jos koiralta kysytään. Veikkolalainen olen vuodesta 2001.

Historiani seurassa

Ennen puheenjohtajapestiä olen tehnyt seurassa muita hommia: vastuuvalmentanut P96- ja P00-joukkueita ja nyttemmin harjoitellut B-poikien rahastonhoitajana ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana. Olen touhunnut taitotapahtumien ja muiden seuran tilaisuuksien järjestelyissä sekä missä on apua tarvittu. Olin mukana perustamassa FC WILD:ia loppuvuonna 2008 ja toiminut seuran varapuheenjohtajana siitä lähtien.

Miksi olen mukana

Löysin jalkapallon Veikkolassa vuonna 2002, kun kuusivuotias Akseli-poika aloitti uuden harrastuksen. Ilman omaa jalkapallon seurataustaa ajattelin olla mukana tavallisena kolmen k:n vanhempana: kustantaa, kuskata ja kannustaa. Parin vuoden kuluttua löysin kumminkin itseni kentältä valmennustöistä, aikanaan muiden innokkaiden kanssa omaa seuraa puuhaamasta ja tässä sitä ollaan. En ole oikein koskaan osannut katsella sivusta, enkä nytkään onnistunut. Hyvin tässä kuitenkin taas kävi: ennen muuta olen tutustunut mahtaviin ihmisiin, pienimmistä pelaajista aikuisiin ja nähnyt miten mahdottomiakin saadaan yhdessä aikaan kun vain töihin tartutaan.

 

Tehdään meidän seura

Haluaisin kutsua kaikki mukaan tekemään FC WILD:ista meidän seuran: jatketaan hyvää kasvua ja kehitystä, pois itsenäisten (ja yksinäisten) joukkueiden yhteenliittymästä kohti hyvin järjestäytynyttä, yhtenäistä ja voimakasta porukkaa.

Seuraava esittäytyjä

Syötän esittäytymispallon seuraavaksi Heikki Vahteralle, seuran toiselle varapuheenjohtajalla ja hienon etunimen omistajalle.

 

Käytä tätä mallipohjaa kirjoittaessasi blogiyhteisöön

Kun teet kirjoitusta tähän blogiyhteisöön, hyödynnä tätä mallipohjaa apunasi. Aloitetaan muutamalla hyvällä nyrkkisäännöllä.

Tee kuvaava pääotsikko

Otsikko on koko kirjoituksesi tärkein osa, koska se houkuttelee puoleensa kiinnostuneita lukijoita. Käytä siis aikaa kuvaavan mutta napakan otsikon kirjoittamiseen. Nosta jo otsikkoon se kaikkein keskeisin asia, jonka haluat tekstilläsi kollegoillesi viestittää. Otsikolle on oma kenttänsä blogin julkaisuohjelmassa työkalupalkin yläpuolella.

Käytä väliotsikoita

Älä unohda väliotsikoita. Monet meistä netin käyttäjistä "haravoivat" sivun läpi, ja jos saat väliotsikoista kiinnostavia, on sen alla olevaan tekstiinkin helpompi "jämähtää". Alaotsikon muotoilu tulee automaattisesti oikein, kun maalaat sen ja vaihdat työkalupalkin Muoto-alasvetovalikosta vaihtoehdon "Alaotsikko".

Mieluummin lyhyitä tekstejä usein kuin pitkiä harvoin

Kärsimättöminä ja kiireisinä me nykyajan ihmiset emme juuri uppoudu netissä olevien tekstien lukemiseen. Kirjoita siis mieluummin lyhyitä, vaikkapa 3-4 kappaleen blogipostauksia usein kuin pitkiä postauksia harvoin. Monen ison kokonaisuuden sisäistäminen on helpompaa useassa pikkupalasessa kuin yhdessä isossa läjässä.

Elävöitä tekstiäsi myös

• käyttämällä bullet-listoja
• korostamalla asioita lihavoinnilla
• lisäämällä kuvia
• upottamalla videoita

Kaikkiin näihin löytyy oma painikkeensa julkaisuohjelman työkalupalkista.

Käytä tageja eli tunnisteita

Tagit eli tunnisteet ovat käteviä, kun blogin lukija haluaa etsiä blogikirjoituksia tietyn teeman mukaisesti. Kun lisäät kirjoitukseesi sen aihepiiriä käsittelevän tunnisteen, esimerkiksi "Valmennus", kirjoituksesi löytyy blogista muiden samaa aihepiiriä käsittelevien kirjoitusten kanssa.

Voit lisätä kirjoitukseesi jo olemassa olevia tunnisteita tai keksiä uusia. Tunnisteet lisätään julkaisuohjelman oikean reunan Viestiasetukset-valikon alta.

Haasta keskusteluun

Blogiyhteisö toimii parhaimmillaan silloin, kun se saa aikaan keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa. Älä vaahtoa vain omaa näkemystäsi vaan haasta kollegat kertomaan omia ajatuksiaan samasta aiheesta.

Siispä tuumasta toimeen: mitä mieltä olit näistä blogiohjeista? Miten voisimme niitä vielä parantaa?

Tämän kirjoituksen laati Pia Dahlqvist, joka on P03-joukkueen valmentaja, naisten joukkueen pelaaja ja seuran viestintävaliokunnan jäsen.